Julkaistu

Raspbian Buster

Raspberry Pi 4:n lisäksi Raspbian-käyttöjärjestelmästä on ilmestynyt uusi versio, joka perustuu Debianin tulossa olevaan Buster-versioon. Se ilmestyy jopa ennen vastaavan Debianin virallista ilmestymispäivää, mutta aikataulu on perusteltu. Raspberry Pi 4 nimittäin tarvitsee tässä uusimmassa versiossa kehitettyjä avoimen lähdekoodin OpenGL-ajureita ottaakseen tehokkaasta näytönohjaimestaan kaiken irti.

Debianin julkaisupäivä on 7.7., ja suuret muutokset on kielletty jo parin viikon ajan, joten uuden Raspbianin pitäisi vastata julkaistavaa Debiania koko lailla tarkalleen. Suurin osa muutoksista on näkymättömissä. Työpöydän ulkoasua on muokattu hieman modernimpaan suuntaan. Ohjelmistoissa on pieniä muutoksia. Python-editorina on Thonny, ja IDLE on jätetty pois – joskin kommenteissa huomautetaan, että Thonny on suunnattu aloittelijoille lähestyttäväksi eikä välttämättä ole parhaimmillaan suurten tiedostojen käsittelyssä – Geany on eräs vaihtoehto. Mathematica puuttuu tilapäisesti, kunnes Busterin kanssa yhteensopiva versio ilmestyy.

Raspbian Busterin pitäisi olla yhteensopiva kaikkien tähän mennessä julkaistujen Raspberry Pi -versioiden kanssa. Tiedostojen polut ja muodot ovat kuitenkin saattaneet muuttua, joten päivityksessä kannattaa olla tarkkana. Virallinen suositus on, että puhtaalle SD-kortille tehtäisiin kokonaan uusi asennus, johon sitten asennettaisiin tarvittavat ohjelmistot. Normaali Debianin päivitys (kuvattu julkaisu-uutisessa) on kyllä testattu ja todettu toimivaksi. Itse kehitettyjen tai muokattujen tai muuten apt-järjestelmän ulkopuolelta asennettujen ohjelmien osalta päivityskin on luonnollisesti hoidettava itse.

Käyttöjärjestelmän lataussivu.

Raspberry Pi -säätiön englanninkielinen uutinen käyttöjärjestelmän julkaisusta.

Julkaistu

Tee oma VPN-serveri Raspberry Pi:stä PiVPN:n avulla

Tee oma VPN-serveri Raspberry Pi:stä PiVPN:n avulla

Raspberry Pi on oiva laite VPN-palvelimen rakentamiseen. Laitteessa on tarpeeksi suorituskykyä pyörittämään yksinkertaista VPN-palvelinta ja samalla voidaan hyödyntää laitteen Ethernet-porttia (sekä WLAN-yhteyttä Raspberry Pi 3 Model B-mallissa tai lisälaitteena ostettuna).

VPN:n avulla voit lähettää ja vastaanottaa dataa julkisissa verkoissa, mutta oletkin samalla oikeasti yhdistettynä omaan yksityiseen verkkoon. Esimerkkitilanne on jos käytät julkista WLAN-verkkoa kaupungilla, muut käyttäjät kyseisessä verkossa saattavat nähdä liikenteesi, mutta jos käytät VPN-palvelua niin liikenteesi enkryptataan yksityisen tunnelin kautta ja yhteys näyttää kuin olisit yhdistetty nettiin käyttäen kotiverkkoasi (tai missä VPN-palvelimesi sijaitsee).

PiVPN on todella helppo valmis paketti Raspberry Pi:n asentamiseen VPN-käyttöön. Oikeastaan asennuksessa on vain kaksi vaihetta:

  1. Asenna Raspbian valmiiksi laitteelle (Jessie tai Jessie Lite, molemmat käy)
  2. Aja komento terminaalissa: “curl -L https://install.pivpn.io | bash”

Ylläoleva komento lataa skriptin PiVPN:n sivuilta ja ajaa sen. Sen jälkeen ruudullesi aukeaa lyhyt asennusohjelma asetuksien määritystä varten.

PiVPN käyttää OpenVPN-protokollaa, ja sille löytyy asiakasohjelmat usealle eri käyttöjärjestämälle. Lähdekoodi ja Windows-asennusohjelmat löytyvät OpenVPN.net-sivustolta. Androidille löytyy esim. OpenVPN for Android ja iOS:lle OpenVPN Connect

Julkaistu

FullPageOS – valmis käyttöjärjestelmä info-näyttöä varten

FullPageOS - valmis käyttöjärjestelmä info-näyttöä varten

Githubissa on julkaistu uusi Raspberry Pi-aiheinen projekti. FullPageOS on käyttöjärjestelmä jonka ainoa tarkoitus on automaattisesti avata verkkosivu kun tietokone käynnistetään. Tämä projekti on erittäin kätevä esim. info-näyttöjen tekemiseen Raspberry Pi:llä. 

Projektin pohjana on Raspbian-käyttöjärjestelmä ja selaimena toimii Chromium, joten kaikki uusimmat verkkoteknologiat ovat käytössä.

Asentaminen on hyvin helppoa:

  1. Lataa pakkaus Githubista ja pura se SD-kortille.
  2. Asenna WLAN-asetukset muokkaamalla fullpageos-network.txt-tiedostoa SD-kortin juuressa. Jos otat yhteyttä Ethernet-kaapelilla, voit hypätä tämän vaiheen.
  3. Käynnistä Pi
  4. Kirjaudu sisään SSH:lla (käyttäjätunnus pi, salasana raspberry).
  5. Tee haluamasi muutokset komennolla “sudo raspi-config”.
  6. Voit muokata avattavaa nettisivua muokkaamalla tiedostoa /boot/fullpageos.txt
Julkaistu

Bitcoin-node Raspberry Pi:llä

Bitcoin-node Raspberry Pi:llä

Tässä ohjeessa tulemme asentamaan etänä hallittavan Bitcoin noden Rasberry Pi:lle.

Bitcoin on uusi, täysin digitaalinen valuutta. Se on ensimmäinen hajautettu P2P maksuverkko. Sillä ei ole keskuspankkia tai mitään muita välikäsiä hallinnoimassa. Peruskäyttäjälle se on kuin moderni käteinen internetissä.

Käyttääksesi Bitcoinia ei tarvitse kokonaista nodea jota tässä ohjeessa tehdään, mutta se auttaa verkkoa toimimaan paremmin. Voit käyttää esimerkiksi web-pohjaisia lompakoita kuten Coinbase tai Blockchain.info.

VAATIMUKSET

  • Raspberry Pi Model B, B+ tai Raspberry Pi 2 Model B (vähintään 512MB keskusmuistia)
  • Väh. 64GB (micro)SD-kortti (tarvitsee koko blockchainin pyörittääksesi nodea. Kirjoitushetkellä blockchainin koko on yli 37GB.
  • Raspbian Linux asennettuna
  • Internet-yhteys (Lähiverkko tai WLAN-adapteri)
  • Hiiri, näppäimistö ja monitori (vain asennuksen aikana)

Huom! Tämä ohje on testattu Raspberry Pi 2:sella. Aikaisemmat mallit eivät välttämättä ole tarpeeksi tehokkaita pyörittämään kokonaista Bitcoin nodea.

ASENNUS

  • Käynnistä Raspberry Pi ja Raspbian
  • Kirjaudu sisään
  • Päivitä Raspbian uusimpaan versioon
sudo apt-get update
sudo apt-get upgrade
  • Asenna vaaditut ohjelmat Bitcoinille
sudo apt-get install build-essential autoconf libssl-dev libboost-dev libboost-chrono-dev libboost-filesystem-dev libboost-program-options-dev libboost-system-dev libboost-test-dev libboost-thread-dev


BERKELEY DB

Raspbianissa on valitettavasti erittäin vanha versio Bitcoin-ohjelmasta (nimellä Bitcoin Core). Tämän takia meidän pitää asentaa Bitcoin Core ja sen vaatima Berkeley DB 4.8 käsin.

  • Lataa Berkeley DB 4.8:
wget http://download.oracle.com/berkeley-db/db-4.8.30.NC.tar.gz
  • Pura tiedosto ja mene kyseiseen kansioon:
tar -xzvf db-4.8.30.NC.tar.gz
cd db-4.8.30.NC/build_unix/
  • Muokkaa paketti
../dist/configure --enable-cxx
  • Käännä ja asenna paketti (tässä voi mennä hetki)
make 
sudo make install

INSTALLING BITCOIN CORE

Ja sitten olemme valmiita asentamaan Bitcoin Coren.

  • Mene osoitteeseen https://bitcoin.org/en/download ja tarkista uusin versio (kirjoitushetkellä 0.11.0. Korvaa tämä versionumero omallasi tässä ohjeessa)
  • Kloonaa git-repositorio
git clone -b 0.11 https://github.com/bitcoin/bitcoin.git bitcoin-0.11
cd bitcoin-0.11
  • Muokkaa paketti
./autogen.sh
./configure CPPFLAGS="-I/usr/local/BerkeleyDB.4.8/include -O2" LDFLAGS="-L/usr/local/BerkeleyDB.4.8/lib"
  • Käännä ja asenna Bitcoin Core (tässä menee useampi tunti)
make
sudo make install

KÄYTTÖ

Nyt sinulla on kokonainen Bitcoin node asennettuna. Voit käynnistää sen missä vain kirjoittamalla:

bitcoind

Muista tarkistaa sen asetukset (kirjoittamalla ‘bitcoind –help’). Yksi hyvä asetus on -dbcache joka määrittää tietokannan välimuistin koon. N. 50 – 100 pitäisi olla hyvä.

Käynnistääksesi ohjelman tietokoneen käynnistyksen yhteydessä, muokkaa ‘/etc/rc.local’-tiedostoa ja kirjoita tiedoston perään:

/usr/local/bin/bitcoind &

MUUTA

Bitcoin käyttää porttia 8333 verkon kanssa kommunikointiin, joten tarkista onko portti auki reitittimessäsi.

Koko blockchainin lataaminen voi kestää päiviä. Nähdääksesi tämänhetkisen tilanteen, voit suorittaa komennon:

bitcoin-cli getinfo

Uusimpien blockien tiedot löydät blockexplorer.com.

Voit ohjata tietokonetta etänä SSH:n avulla. Aja Raspberry Pi asennusohjelma ja käynnistä SSH-palvelin.

sudo raspi-config
Julkaistu

8 käyttöjärjestelmää Raspberry Pi:lle

8 käyttöjärjestelmää Raspberry Pi:lle

Raspberry Pi:lle on saatavilla laaja valikoima eri Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä. Tämä blogi listaa niistä suosituimmat ja niiden käyttötarkoitukset.

RASPBIAN

Raspbian on Raspberry Pi:n käytetyin käyttöjärjestelmä. Se tulee monesti mukana kun ostat Raspberry Pi:n, mutta se on myös ladattavissa Raspbianin kotisivuilta. Raspbian on versio Debianista joka on optimoitu Raspberry Pi:lle ja sillä on tuki tuhansille eri linux-ohjelmille.

Raspbiania kehitetään aktiivisesti ja siitä on tavoitteena saada vakaa ja suorituskykyinen käyttöjärjestelmä työpöytäkäyttöön. Aloittelijalle se on loistava valinta, varsinkin jos haluat opetella ohjelmointia tai haluat Windowsia muistuttavan käyttöliittymän.

RASPBMC/KODI (ENTINEN XBMC)

Raspbmc perustuu erittäin suosittuun ja avoimen lähdekoodin mediakeskuskäyttöjärjestelmään Kodiin (entiseltä nimeltään XBMC). Sen avulla voit tehdä Raspberry Pi:stäsi kodin mediakeskuksen, jolla voit toistaa videoita, musiikkia ja muita mediatiedostoja niin omalta koneeltasi kuin verkosta.

Se myös perustuu Debianiin kuten Raspbian. Käyttöjärjestelmä tukee alusta lähtien esim. WLAN:ia, monikielisyyttä, automaattista päivitystä jne.

Asennus ja käyttöönotto ovat todella helppoja. Voit ladata uusimman version Kodin verkkosivuilta.

OPENELEC

OpenELEC (Open Embedded Linux Entertainment Center) on lähtöisin Kodi/XBMC-projektista ja on myös tarkoitettu kodin mediakeskukseksi. Se kuitenkin eroaa Kodista siten että sen tarkoituksena on tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja kevyt vaihtoehto Kodille. Toiminnot ovat lähes samoja kuin Kodissa, mutta asetukset tehdään hiukan eri tavalla.

OpenELEC:n voi ladata heidän kotisivuiltaan.

FIREFOX OS

Firefox OS on Linuxiin perustuva käyttöjärjestelmä joka on enemmän tarkoitettu kännyköille ja tableteille. Se on avointa lähdekoodia ja ohjelmistot tuotetaan käyttäen web-teknologioita kuten Javascriptiä. Sen suurimmat kilpailijat ovat Android ja Jollan Sailfish OS.

Firefox OS on vielä kehitteillä mutta sen emoyhtiö Mozilla on panostanut Raspberry Pi-tukeen huomattavasti, minkä takia käyttöjärjestelmä on melko suuressa suosissa Raspberry Pi-käyttäjien keskuudessa. Asennus ei ole vielä kovinkaan helppo varsinkaan aloittelijalle, mutta se on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Mozilla on julkaissut wikissään ohjeet käyttöjärjestelmän asentamiseen.

KALI LINUX

Kali Linux on myöskin Debianiin pohjautuva Linux-käyttöjärjestelmä. Sen perimmäinen käyttötarkoitus on turvallisuuden auditointi. Se sisältää valmiina paljon työkaluja turvallisuuden testaamiseen, kuten porttiskannerin (nmap), paketti-analysoijan (Wireshark) ja salasanan murtajan (John the Ripper).

Se on vapaasti ladattavissa heidän kotisivuiltaan.

RISC OS

RISC OS on brittiläinen käyttöjärjestelmä joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Sillä on pitkä historia ja se on nimenomaan suunniteltu ajettavaksi ARM-piirisarjassa. Se on nopea, pienikokoinen ja tehokas. Poiketen muista tämän blogin käyttöjärjestelmistä, RISC OS ei perustu Linuxiin vaan se perustuu Acorn Computersin omaan lähdekoodiin.

RISC OS:n mukana tulee useita ohjelmia, kuten verkkoselain NetSurf, tekstieditori, graafinen laskin sekä pakettienhallintaohjelmisto uusien ohjelmien lataamiseen. Voit ladata sen RISC OS:n kotisivuilta.

RETROPIE

RetroPie on kokoelma erilaisia emulaattoreita, jonka avulla voi pelata lähes mitä tahansa 80- ja 90-luvun pelikonsolia. Se ei varsinaisesti ole oma käyttöjärjestelmänsä sillä se on rakennettu Raspbianin päälle, mutta se sisältää täysin uuden käyttöliittymän pelaamiseen ja paljon uusia paketteja, joten sen voi hyvin laskea omaksi käyttöjärjestelmäksi. Siitä on ladattavissa valmis tiedosto asennettavaksi projektin kotisivulla.

PIDORA

Pidora on Fedora Remix-käyttöjärjestelmästä optimoitu versio Raspberry Pi:lle. Fedora Remix taasen on Linux-käyttöjärjestelmä, jota ylläpitää Fedora-säätiö ja jonka omistaa Red Hat.

Pidora muistuttaa Raspbiania paikoittain, mutta niiden suurin ero on pakettienhalinnassa. Pidorassa tulee mukana eri ohjelmia kuin Raspbianissa ja uusia ohjelmistoja ladataan eri lähteistä. Siitä on myös saatavilla ns. headless-moodi, jolloin laitteen käyttöä varten ei tarvitse näyttöä.

Pidoran verkkosivuilta voit ladata uusimman version.