Raspberry Pi 4 on tunnettu lämpenemisestään, ja sille on yleensä suositeltu tuulettimella varustettua koteloa tai vähintään jäähdytyslevyjä. Nyt kuitenkin tuli itse valmistajalta eli Raspberry Pi -säätiöltä virallinen kotelo, joka vaikuttaa täysin umpinaiselta. Mitenkähän laite aikoo sen sisällä selvitä? Otetaan selvää!
Kotelo on hyvin helppo käyttää. Se koostuu kahdesta osasta. Pohjaosa on punainen, kansiosa valkoinen. Lisäksi mukana seuraa vain neljä pohjaosaan liimattavaa kumitassua, jotka estävät kotelon liukumisen ympäri pöytää. Raspberry Pi 4 B yksinkertaisesti sujautetaan paikalleen – ruuveja ei ole eikä asennukseen tarvita työkaluja. Tämän jälkeen kansiosa yksinkertaisesti asetetaan paikalleen ja napsautetaan kiinni. Muistikortin puoleisella reunalla on lukituskolo, joka pitää ensin laittaa paikalleen, sitten painetaan USB-liittimien puoleinen reuna kiinni. Raspi 4 jää tukevasti paikoilleen. Kotelon yleisilme on erittäin siisti.
Virallinen kotelo on selvästi suunniteltu juuri työpöytäkäyttöön. Aukot on tehty ainoastaan ulkoneville liittimille, toisin sanoen Ethernet, USB, ääni, HDMI ja virta. Toisaalta tällä saavutetaan erittäin siisti ja helppokäyttöinen kotelo. Toisaalta minkäänlaista varausta ei ole sille, että käyttäjä toisi kotelosta ulos GPIO-johtoja tai kameran tai näytön lattakaapelia, lisälevyistä puhumattakaan.
Testataan koteloa siis työpöytäkäytössä.
Testiolosuhteet: toimistohuone, 23°C
Testattava kokoonpano: Raspberry Pi 4 Model B, virallinen kotelo, OKDo-virtalähde, näyttö HDMI-liitännässä, näppäimistö ja hiiri USB 2.0-liitännöissä, 32 GB muistikortti, jossa Raspbian Buster.
Testi eteni seuraavasti:
- Raspi 4 asennettiin koteloon, jonka sisälle asetettiin lämpömittarin anturi mittaamaan kotelon sisälämpötilaa. Anturi pyrittiin sijoittamaan SoC:n eli prosessorin pintaan kiinni. Pääsääntöisesti SoC:n pinta on kotelon sisällä kymmenisen astetta viileämpi kuin sisus.
- Raspi 4 käynnistettiin vasta kirjoitetulta Raspbian-muistikortilta. Heti asennuksen salliessa ryhdyttiin tarkkailemaan lämpötilaa vcgencmd measure_temp -komennolla. Noin 15 minuutin kuluttua asennuksen alkamisesta, kun langaton verkko oli konfiguroitu ja päivitysten asennus oli käynnissä, prosessorikuorma oli keskimäärin noin 40% ja prosessorin sisälämpötila vaihteli 65 ja 71 asteen välillä.
- Asennuksen päätyttyä lämpötilan annettiin vakiintua järjestelmän ollessa jouten, jolloin idle-lämpötila asettui noin 50 asteen tuntumaan.
- Seuraavana aamuna otettiin lämpötilasta ja prosessorin kellotaajuudesta tarkempi käyrä skriptillä, joka on osoitteessa https://github.com/vadelma-pii/temp2csv Tulos vietiin LibreOfficeen, josta saatiin seuraava kuva.
Lämpötila on järjestelmän ilmoittama SoC:n lämpötila. 80 asteen kohdalla järjestelmä antaa näytön oikeaan yläkulmaan lämpömittarisymbolin varoituksena kuumenemisesta. Kellotaajuus vaihtelee sen mukaan paljonko järjestelmällä on tehtävää. Silloin kun ei ole mitään suurempaa, kellotaajuus on 600 MHz, mutta esimerkiksi selaimessa auki olevan sivun vieritys saa kellotaajuuden nousemaan 1500 MHz:iin. Kaikki neljä ydintä noudattavat samaa taajuutta.
Muutamia huomioita käyrästä:
- 9:40-9:45 – YouTube-videon toisto koko ruudulla
- 9:45-10:05 – LibreOffice Calcin käyttö (taulukkolaskenta)
- 10:07 – ensimmäinen kuormitustesti, sysbench-ajo, noin minuutin, kuormitettu kaikkia ytimiä lähes 100%
- 10:18 – toinen kuormitustesti, sysbench-ajo, noin 7 min, kuormitettu kaikkia ytimiä lähes 100%
Lopputulos on, että kotelo kyllä pärjää aivan hyvin normaalissa työpöytäkäytössä, eikä mikään mene rikki, jos satunnaisesti tuleekin kuormituspiikki, joka vetää kaikki ytimet “tappiin”. Jos Raspi nelosta haluaa käyttää jatkuvammassa raskaassa laskennassa, kannattaa valita tuulettimellinen kotelo tai sellainen kotelo, joka itsessään toimii raskaampana jäähdytysrivastona (seuratkaa tätä sivustoa!)
